Krkonoše
Vihdoin ja viimein aikaa käydä tekemässä
kunnon retki luontoon. Jo pelkkä suunnittelukin rentoutti,
kun tiesi, että kohta saa jättää Prahan pölyt
taakseen. Krkonoše on yksi Tšekin kansallispuistoista
ja se sijaitsee pohjoisessa aivan Puolan rajalla. Jättiläisvuoriksikin
aluetta nimitetään, nimityksen perusteista tosin en
ole aivan varma. Jylhiä vuoret toki ovat, mutta alle kahden
tonnin jäävinä eivät ehkä saavuta minun
silmissäni vielä jättiläisen arvonimeä.
Alueella on myös Tšekin korkein vuori Snežka (1602
m), jolle tietysti meidänkin polkumme aluksi kulki.
Itseasiassa monen muunkin polku näytti kulkeneen Snežkalle,
sillä vuoren laki oli aivan täynnä porukkaa. En
edes halua kuvitella miltä paikka näyttää
sitten kun on oikeasti sesonkikausi retkeilyssä. Vuorelle
pääsee tuolihissillä, mikä luonnollisesti
lisää paikan saavutettavuutta. Niinpä siellä
vastaan tassuttelee niin nuoria kuin vanhuksiakin. Kaikki jotka
pääsevät liikkeelle ilman pyörätuolia
tai rullaattoria ovat kykenemiä myös tämän
vuoren huiputtamaan. Kävelykepithän ovat vuoristovaelluksessa
niin muotia, että niiden käyttäminen on jopa suotavaa.
Näkymiä Snežkalta
Snežkan kun jättää taakseen alkaa väki
vähetä ja luonnonrauha lisääntyä. Mitään
todellista erämaatahan Krkonošen alue ei ole, sillä
jos jonkinlaista mökkiä (bouda), kylää sun
muuta tulee vastaan vähintään kymmenen kilometrin
välein, ja jokaisessa niissä on saatavilla hotellitason
majoitusta kohtuulliseen 10-20 euron hintaan. Eikä nälässäkään
tarvitse kulkea, sillä yhtälailla löytyy ravintoloita,
joista irtoaa hiukan alamaata kovempaan hintaan melkein mitä
vain. On siinä suomalaisen vaellusmentatiteetti kovilla.
Itse asiassa paljon helpotti, kun otti reissun paikallisena puistoretkenä
vain hiukan hienompiin maisemiin. Maisemia nimittäin hyvän
sään sattuessa kyllä piisaa suuntaan ja toiseen.
Yöpaikat löytyivät tällä kertaa Lucni
boudalta ja Petrova boudalta. Molemmat varsin mukavia mestoja,
joissa ensimmäinen oli tasokkaampi ja kalliimpi, toinenkin
riittävän hyvä ja erittäin edullinen.
Petrova poudalta jos jatkaa vielä eteenpäin kohti Harrachovia,
löytää luultavasti Krkonošen toiseksi korkeimman
huipun ja huikeita rotkomaisemia sekä kummallisen mallisia
kivikasoja, jotka suorastaan houkuttelevat kiipeilemään.
Parasta onkin ottaa tölkki kylmää olutta mukaan
ja kiivetä kasoille ihastelemaan ympäröiviä
maisemia.
Matkalla kohti Spindlerova boudaa
Vaikka varusteista ei muuten juuri tarvitse piitata asutuksen
ja kämppien muodostaman hyvän turvaverkon takia. On
muutama juttu erityisen oleellinen: tukevat kengät ja passi!.
Kengät siksi että polku on usein varsin kivikkoinen
ja nilkat saa kyllä nurin niin halutessaan. Passi siksi että
matkalla tulee useampaan kertaan piipahdettua Puolan puolella
ja, uskomatonta kyllä, ainakin Spindlerova boudalla saattaa
todellakin joutua passintarkastukseen.
Hyviä lähtö- ja paluupaikkoja Krkonosen valloituksella
ovat Harrachovin ohella mm. Pec pod Snežkou ja Spindleruv
Mlýn, joihin kaikkiin on linja-autoyhteys Prahasta. Pec
pod Snežkousta pääsee em. tuolihissillä ylös
Snežkalle ja Spindleruv Mlýn:stä puolestaan paikallisella
linja-autolla ylös Spindlerova boudalle.
Kuvia Krkonošen alueelta
|
