Artikkelit jotka koskevat:
|
Politiikkaa
Alkaa mennä hiukan liian vakavaksi tämä juttu
tällä sivustolla, joten pitää kirjoitella
jotain hiukan kevyempää asiaa - politiikkaa. Minua kiinnostavat
erityisesti pienet tarinat, jotka ehkä liittyvät suurempaan
kokonaisuuteen tahi sitten eivät. Olisihan se hyvä osata
koko konteksti, jotta asiat saavat niiden todellisen merkityksensä,
mutta kokemuksesta voin kertoa, että yhden vanhan kansakunnan
historian, kielen ja perusluonteen haltsaaminen muutamassa kuukaudessa
on ainakin minulle näin muiden opintojen ja projektien ohessa
”mission impossible”. Tom C ja Petja P pystyvät
siihen (ehkä?) minä en (ehkä!). Siispä pieniä
tarinoita pitää saamanne!
Paljon matkustellut kaveri
Tarina viime vuosisadalta kertoo, että Tšekissä
on elänyt ja elää ehkä edelleenkin mies, joka
ei ole koskaan muuttanut pois kotipaikkakunnaltaan, mutta on silti
käynyt kahdeksassa eri maassa. Tšekin historiaa tuntevat
oivaltanevat pian idean. Kaveri syntyi vuonna 1918 tässä
Prahan lähettyvillä olevaan kylään. Elettiin
(1.) Itävalta-Unkarin imperiumin aikaa, joka kohtasi loppunsa
28.10.1918. Pian hänen syntymänsä jälkeen
hänen kotimaansa itsenäistyi ja alkoi (2.) Tšekkoslovakian
tasavallan (Republic of Czechoslovakia) aika aina syksyyn 1938
asti. Tällöin maa muuttui puoleksi vuodeksi (3.) Tšekki-Slovakian
tasavallaksi.
Toinen maailmansota alkoi ja kylässä koittivat ikävämmät
ajat sillä Tšekit joutuivat natsien vallan alle. Maata
alettiin kutsua (4.) Bohemian ja Moravian protektoraatiksi ja
se oli Saksan satelliittivaltio aina vuoden 1945 toukokuuhun asti
eli maailmansodan loppuun. Muutaman vuoden ajan Tšekki oli
voittajavaltioiden pelinappula ja se pakkoliitettiin Slovakiaan,
jolloin nimeksi tuli (5.) Tšekkoslovakian tasavaltana (Czechoslovak
Republic). Kommunistit tekivät vallankumouksen vuonna 1948
ja pitivät yllä omaa diktatuuriaan joulukuuhun 1989
asti. Tuolloin maata kutsuttiin (6.) Tšekkoslovakian sosialistiseksi
tasavallaksi. Kommunistivallan häivyttyä eleli tarinan
päähenkilö muutaman vuoden (7.) Tšekin ja
Slovakian liittovaltiossa ennen kuin molemmat maat tekivät
lopullisen pesäeron ja Tšekin alueesta tuli (8.) Tšekin
tasavalta. On siinä muilla tekeminen, että pystyvät
samaan tai itse asiassa se on mahdotonta muualla kuin Tšekeissä.
Toisissa maissa entisistä sotilaista tulee presidenttejä,
toisissa taas…
Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy Tšekin presidentteihin.
Toisissa maissa on tapana valita tähän virkaan kunniallisia
tyyppejä tai vähintäänkin poliitikkoja, paitsi
tietysti Amerikassa vain aivottomia sotilaita. Tšekissä
presidenttikandidaatti on aika vahvoilla vaaleissa, jos vain suinkin
on jossain vaiheessa elämäänsä istunut kaltereiden
takana tai ainakin ollut sinne ehdolla. Tässäpä
muutama esimerkki (=kaikki presidentit) noin nimiä mainitakseni:
1. Masaryk (pressana 1918-35) Itävalta-Unkarin valtaapitävät
etsintäkuuluttivat Masarykin maanpetoksesta, josta tuomiona
olisi ollut kuolemantuomio ja vangitsivat hänen vaimonsa
kun eivät saaneet häntä kiinni.
2. Benes (1935-38) oli niin ikään etsintäkuulutettuna
maanpetoksesta ja myös hänen vaimonsa vangittiin.
3. Háhcaa (1938-39) syytettiin yhteistyöstä natsien
kanssa ja kuoli vankilassa
4. Benes (1945-48) jo toisella kierroksella. Presidenttikausi
päättyi kommunistien kotiarestiin.
5. Gottwald (1948-53) oli vankilassa ennen kauttaan. Syynä
oli epäsopiva käyttäytyminen parlamentissa. Oli
mukana järjestämässä Stalinin näytösmäisiä
oikeudenkäyntejä, joissa tuomittiin ja tapettiin sekä
omia että muita.
6. Zápotocký (1953-57) vankilassa natsien toimesta
vuosina 1939-45, mukana Stalinin oikeudenkäyntien järjestämisessä
7. Novotný (1957-68) vangittiin myös natsien toimesta
1939-45, Stalinin oikeudenkäyntien organisaattoreita niinikään.
8. Svoboda (1968-75) vangittiin kommunistien toimesta Puolassa,
jossa hän oli maanpaossa. Vapautettiin koska osoitti yhteystyöhalukkuutta
ja hänestä tuli yksi kommunistien suurista tekijöistä.
Vangittiin uudelleen Stalinin näytösoikeudenkäynnissä
”comrade-eats-comrade” ja vapautettiin pian kommunistivallan
päätyttyä.
9. Husák (1975-89) tuomittiin elinkautiseen kommunististen
aatetovereiden toimesta ja armahdettiin 1960. Husákin ”kunnia”
palautettiin 1968.
10. Havel (1989-2003) oli vankilassa edeltäjänsä
toimesta vuosina 1979-83.
11. Klaus (2003- ) Nykyinen presidentti. Ei vielä kertaakaan
ollut vankilakundi, mutta monen mielestä olisi hyvä
ehdokas toimeen. Ja muitakin hyviä ehdokkaita tšekkipoliitikoissa
löytyy, joten tulevaisuus on turvattu.
Defenestraatiot
Tšekkien paikallinen perinteinen erikoisuus politiikan harjoittamisessa,
jota voisi alkaa jo kutsua maan tavaksi, on meikäläisittäin
kovin omituinen. Kypsyttyään tarpeeksi valtaapitäviin
ottaa kansa oikeuden omiin käsiinsä ja viskaa heidät
ulos ikkunasta. Mieluiten mahdollisimman korkealta, mutta jos
se e ole mahdollista, niin vähintäänkin vastaanottokomitean
hellään huomaan. Ja ymmärtäähän
sen toki. Ei ole mitenkään soveliasta jättää
poloista kitumaan katukivetykselle. Kun toimeen on kerran ryhdytty,
tehdään perusteellista jälkeä. Aivan lähiaikoina
toimeen ei valitettavasti ole ryhdytty, sillä viimeisin tapahtui
1940-luvulla.
Ensimmäinen defenestraatio eli ikkunasta heittäminen
(lat. de fenestra) tapahtui 1419 vain muutama vuosi uskonpuhdistaja
Jan Husin kuoleman jälkeen. Tuolloin raivostuneet Hussilaiset
heittivät 14 virkamiestä alas Vanhankaupungin raatihuoneen
tornista ja varmistivat heidän kuolemansa sijoittamalla tornin
juurelle riittävän määrän miekkoja ja
keihäitä. Defenestraatio osoittautui käteväksi
keinoksi, sillä hussilaiset saivat sen jälkeen virkamiehiksi
omat edustajansa. Seuraava defenestraatio tapahtui syyskuussa
1483, jolloin hussilaiset viskasivat uudemman kerran katolisia
alas ikkunasta. Nyt paikkana oli kuitenkin Uudenkaupungin torni.
Paikallisten mielestä defenestraation pitää kuitenkin
olla edes jotenkin omaperäisiä, joten tätä
ei oikeasti laskettu viralliseksi defenestraatioksi.
Toinen toinen defenestraatio oli 1618, jolloin välit protestanttisen
kansan ja katolisen kuningashuoneen välillä olivat kiristyneet
äärimmilleen. Tällä kertaa lentämään
opettelivat kaksi kuvernööriä, joita Prahan linnan
kolmannesta kerroksesta auttoivat ulos säätyläiset
ja aatelisto. Ilmeisesti lentäminen tuli opittua riittävän
varhain tai sitten alakerran varmistus oli unohtunut sillä
molemmat selvisivät ilmalennosta hengissä. Vallankaappaushan
tästä syntyi, josta syrjäytetty ex-kuningas Ferdinand
II veti sen verran kovasti herneet nenäänsä että
hyökkäsi Itävallan armeijan kanssa Tšekkeihin.
Lopulta protestantit saivat turpiinsa katolisilta kuuluisassa
Valkeavuoren taistelussa Prahan lähistöllä, mistä
Tšekit eivät sitten toipunee lähes 400 vuoteen.
Kolmas defenestraatio on jo tätä päivää.
Vuonna 1948 hallituksen viimeinen ei-kommunistinen ministeri Jan
Masaryk, Tšekin ensimmäisen presidentin poika, löytyi
Cernín palatsin pihalta kuolleena. Kaikki viittasi murhaan,
mutta kommunistipropagandan mukaan kyseessä oli itsemurha.
Myöhemmin todettiin, että kyseessä oli jälleen
kerran ihka aito defenestraatio, jota murhaksikin saatetaan päinä
päivinä kutsua. Lennättämisen takana saattoivat
olla juuri valtaan nousseet kommunistit taikka sitten eivät.
Joka tapauksessa hänen jälkeensä ei vähään
aikaan hallituksessa nähty muita kuin kommunisteja.
|
