Laukkakilpailut
Prahan laukkarata sijaitsee Velka Chuchlessa. Suomalaiselle ravikansalle
laukkakilpailut ovat usein vain kaukainen käsite, jotka tuovat
mieleen lähinnä Ascotin kuninkaalliset laukka- ja hattukilpailut,
joissa näyttäytyminen ainakin paikalliselle aatelistolle
lienee se tärkeämpi juttu kuin itse hevoset ja urheilu.
No laukataan sitä kilpaa näemmä muuallakin ja pitihän
sitä ihmettä käydä ihmettelemässä
kun kerran näin lähellä ollaan. Laukkaradalle kulkee
busseja Smichovské nádrazilta vähintään
tunnin välein.

Laukkaradan yleisön osasto oli varsin pieni, mutta eipä
sitä tallialueessakaan kehumista ollut. Seuraavan lähdön
hevoset satuloitiin pääkatsomon vieressä olevissa
boxeissa ja niitä kävelytettiin ilmeisesti lämmittelytarkoituksessa
ja yleisön mieliksi pienen pienessä aitauksessa. Sai
siinä sitten kukin käydä valitsemassa onnennumerolleen
sopivan hevosen ja talssia sitten varma voitto mielessä totoluukulle
vetoja lyömään.
Veikkaaminen
Velka Chuchlessa vetoja järjestää kaksi eri firmaa.
Turf Praha antaa pelata 50 Kc:n minimipanoksella mm voittajaa
tai sijaa 1-5 ja he antavat vetoa lyötäessä kiinteän
kertoimen vedolle. Kertoimet ovat aika hyviä, joten syystä
pelaaminen Turfin kanssa tuntui mielekkäältä. Toto
CZ pystyy puolestaan tarjoamaan 20 Kc:n minimipanoksella voittaja-,
sija-, kaksari- ja triplavetoja, mutta kertoimet ovat muuttuvia
eli pienenevät sitä mukaa mitä enemmän tiettyjä
kohteita pelataan.

Lähtö
Lähdön lähestyessä jockeyt puntataan yliaktiivisten
hevosten minimaaliseen satulaan ja talutetaan radalle. Toisinaan
sattuu, että ratsastajan selkään saattaminen on
ongelma vielä radan puolellakin hevosen pyrkiessä jo
menemään. Ihme kyllä kukaan ei pudonnut vaikka
hevoset kuinka tanssivat edes takaisin. Lähetys tapahtuu
”lähetystelineistä” heti kun viimeinen ratsukko
on saatu sisään ja ovet kiinni. Rata on noin kahden
kilometrin mittainen ja kilpailuja on 1200m juoksusta ainakin
2400 metriin saakka.

Kilpailun jälkeen kuusi ensimmäistä hevosta kiikutetaan
vielä lämmittelyaluettakin pienempään tarhaan
suihkuun aivan yleisöalueen keskelle samalla kun niiden ratsastajat
häviävät kiireen vilkkaan satuloiden kanssa katsomon
uumeniin ilmeisesti punnitukseen. Satulan ja ratsastajan yhteispainohan
ei saa ylittää tiettyä rajaa laukkakilpailuissa
ja sitä tarkkaillaan varsin huolellisesti. Eivät kai
halua jockeysta yhtä luurankomaisia kuin mäkihyppääjät
jo ovat. Vaikka pikkuruisia tyttöjä ja poikiahan nuo
silti näyttivät kaikki olevan.
Laukkakilpailuja mainostetaan koko perheen tapahtumana. Lapsille
olikin omat lähdöt kahdella pikkuruisella ponilla ja
lisäksi tarjolla on pumppulinnaa ja leikkialuetta. Kaikkeen
mahdolliseen tapaan yleisön houkuttelemiseksi pitää
varmasti panostaakin, sillä ainakin näihin tavan kisoihin
yleisöä oli kertynyt perin vähän. Luulisi
pääkaupungista enemmänkin alasta kiinnostunutta
väkeä löytyvän.
|